http://wiki.kuntait.fi/tiki-blogs_rss.php?ver=2 Mon, 06 Sep 2010 12:59:34 +0100 Tiki CMS/Groupware via FeedCreator 1.7.2 http://wiki.kuntait.fi/img/tiki.jpg http://wiki.kuntait.fi/tiki-index.php en-us KuntaIT Verkostoportaali http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=5&postId=21 writing services, essay writers.
]]> CHRISTOPHER Fri, 19 Feb 2010 06:48:15 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=6&postId=20 cv writers, essay editing
]]> CHRISTOPHER Tue, 16 Feb 2010 11:11:46 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=6&postId=19
Kyselyn avulla kartoitetaan julkishallinnon toimijoiden kokemuksia sähköisestä asioinnista sekä kerätään odotuksia ja toiveita sähköisen asioinnin alustan toteutukselle. Erityisesti olemme kiinnostuneita tahoista, jotka ovat halukkaita toteuttamaan (pilotoimaan) omia palveluitaan alustalle ensimmäisten joukossa. Valtiokonttori toteuttaa kyselyn yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Kyselyä varten on tehty taustamateriaali, joka kuvaa tämänhetkistä toteutuksen tavoitetilaa:
Asiointialustan tavoitetila

Kyselyn täyttämiseen kuluu aikaa noin 10–20 minuuttia. Vastaamisaikaa on marraskuun loppuun. Vastaamalla voit vaikuttaa sähköisen asioinnin alustalle toteutettaviin palveluihin!

Vastaa kyselyyn

]]> storhammar Tue, 10 Nov 2009 11:59:14 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=3&postId=18
Tunnin mittaisessa sessiossa Oulun tietohallintojohtaja Ilari Heikkinen kertoo kuinka kuntalaispalvelut toteutetaan avoimella alustalla ja Suomen open source keskuksen (COSS) asiantuntijat Elias Aarnio ja Matti Saastamoinen esittelevät Avoin koulu -hankkeen ja avoimen lähdekoodin käytöstä laaditun julkisen hallinnon suosituksen (JHS 169).

Katso lisätietoja Kuntamarkkinoiden verkkosivuilta.
]]> tommi.karttaavi Tue, 01 Sep 2009 05:52:42 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=3&postId=17 IDABC-ohjelma julkisti tällä viikolla kaksi uutta verkkoportaalia Brysselissä. Tiistaina 17.6. oli semanttisen yhteentoimivuuden portaalin, Semic.eu:n käynnistys ja keskiviikkona 18.6. Open Source Observatoryn Osor.eu:n.

Semic.eu:n tarkoitus on edistää yhteentoimivuutta julkaisemalla EU:n jäsenvaltioiden tiedonsiirrossa käyttämiä XML-skeemoja ja muuta rajat ylittävään tiedonvaihtoon liittyvää materiaalia. Kuka tahansa voi rekisteröityä portaaliin ja tarjota sinne materiaalia julkaistavaksi, mutta saataville asetettavien materiaalien on täytettävä tietyt laatuvaatimukset. Portaali on toteutettu täysin avoimen lähdekoodin tuotteiden päälle, joten alustan pitäisi olla käytettävissä myös kansallisia toteutuksia varten. JHS-järjestelmä on yksi Semic.eu:n yhteistyöprojekteista ja ensimmäinen Suomesta portaaliin asetettu materiaali on JHS 145 (Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa).

Osor.eu on EU:n avoimen lähdekoodin kehitysalusta, repositorio ja informaatioportaali. Komissio on laatinut myös oman avoimen lähdekoodin lisenssin EUPL:n (European Union Public Licence), joka on yhteensopiva GPL-lisenssin kanssa.

Yksi Osor.eu:n kautta saatavilla olevista avoimen lähdekoodin projekteista on WollMux, Münchenin kaupungin toteuttama OpenOffice-laajennus, jonka kaupunki on ottanut käyttöön toimistoratkaisuna. WollMux sisältää lisäosia ja laajennuksia, jotka helpottavat kaupungin työntekijöiden päivittäistä toimintaa (kirjepohjien ja lomakkeiden automaattinen täyttö jne.).

]]> tommi.karttaavi Thu, 19 Jun 2008 10:25:55 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=3&postId=16 European eGovernment Service (IDABC) -ohjelman alaisessa projektissa on kehitetty semanttisen yhteentoimivuuden edistämiseen tarkoitettua portaalia. Tarkoituksena on kerätä yhteen ja julkaista mm. eri jäsenmaissa käytettyjä XML-skeemamuotoisia rajapintakuvauksia, erityisesti valtioiden rajat ylittävään tiedonvaihtoon tarkoitettuja. Portaalin nimi on Semic.eu, joka on myös sen verkko-osoite.

Brysselissä järjestetään 17.6.2008 konferenssi, jossa portaali julkistetaan.

]]> tommi.karttaavi Fri, 23 May 2008 11:46:38 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=5&postId=14
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, millainen eri yliopistojen ja korkeakoulujen koordinoima mutta eri tahojen toimijoita verkottava ja palveleva tietoyhteiskunnan osaamiskeskus olisi ja miten sen toiminta toteutuessaan painottuisi.

Selvitystä varten haastateltiin 36 eri organisaation edustajia kesällä 2007. Haastateltavina oli-vat sekä tutkimusta tekeviä, koulutusta tarjoavia, palveluita kehittäviä tahoja että tietotekniik-kayrityksiä ja julkishallinnolle palveluita tarjoavia kolmannen sektorin organisaatioita. Selvityk-sen aineisto on siten laaja ja tulokset yleistettävissä.

Haastattelun teemat sivusivat tietoyhteiskuntakehitystä Suomessa, strategista ohjailua organi-saatioissa, asiakkuutta julkishallinnossa sekä tulevaisuuden haasteita. Samalla kysyttiin, mitä tietoyhteiskunnan osaamiskeskuksen tulisi keskittyä tekemään, mikäli se päätetään perustaa.

Selvityksessä kävi ilmi, että tietoyhteiskuntaa koskevaa tutkimustietoa ei hyödynnetä järjes-telmällisesti, eikä tutkimusta tekevillä tahoilla ole kiinteää yhteistyötä esimerkiksi tietoyhteis-kuntaa koordinoiviin projekteihin. Tutkimus on luonteeltaan kartoittavaa ja tarvetutkimusta yk-sittäisiä strategioita tai projekteja varten. Tällöin tulokset ovat melko odotettavia ja jo tehtyjä päätöksiä vahvistavia. Alan tutkimustoimintaa organisoiva osaamiskeskus nähtiin myönteise-nä.

Edelleen tutkimuksellista yhteistyötä tulisi vahvistaa niin, että eri tahot olisivat tietoisia toisten-sa tutkimusprojekteista, voisivat hakea rahoitusta yhdessä, tehdä aidosti tavoitteellista tutkimusyhteistyötä ja sitä varten tavoittaa yrityssektorin ja voittoa tavoittelemattoman kolmannen sektorin toimijoita.

ICT-koulutuksen suhteen haasteena nähtiin johtaja-, esimies- ja päätöksentekoportaan asian-tuntemuksen ICT-asioissa, ja sähköisen asioinnin ratkaisuissa, jotka ovat usein monimutkaisia ja vaativat paitsi teknologian, myös palveluprosessien ja liiketoiminnan osaamista ja näkemys-tä. Mahdollisuutena nähtiin, että eri oppilaitosten tarjoama koulutus voitaisiin jatkossa niveltää eri aloille tarjottavaksi tietoyhteiskunnan oppipaketeiksi.

Organisaatioiden strateginen ohjailu tässä suhteessa on vaihtelevaa, kuten myös asiakkuuden hahmottaminen. Toki lakisääteisiä palveluita tarjoavat tahot ovat eri asemassa strategisen lin-jauksen suhteen kuin esimerkiksi liikelaitokset ja yritykset.

Asiakkuuksien segmentoiminen yritysten tapaan ei ole julkishallinnolle tyypillinen tapa jäsen-tää palvelutoimintaansa. Toisaalta digitaalinen kuilu jakaa verkkopalveluiden käyttäjiä osaajiin ja jättäytyjiin. Juuri volyymipalvelut, jotka koskevat laajaa ja heterogeenistä käyttäjäkuntaa hyödyttävät sekä palveluiden tuottajia että niiden asiakkaita parhaiten.

Tulevaisuuden suurimmiksi haasteiksi organisaatiot näkivät sekä asiakas- että henkilökunnan ikääntymisen, joka johtaa palveluiden prosessien uudelleenarvioimiseen ja toisaalta palvelu-tarpeen kasvamiseen.

Selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistyö paitsi toistensa kanssa samankal-taisten organisaatioiden välillä, myös vertikaalisti eri toimijoiden kesken vie tietoyhteiskuntake-hitystä eteenpäin. On myös toivottavaa, että monialaisen tutkimuksen osuus ja merkitys ver-kostossa kasvaa. Suomalainen yhteiskunta perustuu ja toimii jo hyvin voimakkaasti tietoyh-teiskuntana ja palveluliiketoiminta on osa myös julkishallinnon palvelutoimintaa. Sähköinen asiointi on nähtävä strategisena tavoitteena ja palveluprosessien kehitys vaatii resursseja.

Loppuraportin voit lukea kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion sivuilta kohdasta verkkojulkaisuja: tutkimusraportteja
]]> <merja(DOT)taipaleenmaki(AT)uta(DOT)fi> Wed, 30 Apr 2008 09:43:00 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=5&postId=13
- interoperabiliy
- city models in Europe
- collaborative working environments
- local and regional government
- SME issues and applications
- mobility
- eHealth
- security and identity management
- finance and open innovation.

Aika moni esitellyistä projekteista saa EU-rahoitusta, mutta eivät kaikki. Tapahtuma on hyvä näköalapaikka julkisen sektorin ICT-Eurooppaan ja ainakin omaa esitystäni kommentoitiin: JuVerTin aiheesta ja sen välituloksista oltiin kiinnostuneita.

EU:n 7. puiteohjelman esittelyssä korostettiin sosiaalisten innovaatioiden merkitystä, mash-up on käsitteenä kiinnostava samoin paikkatietoon liittyvät palvelut, creative commons sopii hyvin ajatusmalliin. Sähköisen asioinnin palveluiden käyttöönotto tuntuu olevan ongelma joka puolella, toisaalta valitellaan markkinoinnin ja käyttöönoton resurssien puuttumista, toisaalta taas käyttäjien laiskaa tarttumista sähköisen asioinnin mahdollisuuksiin. Suomalaiset selvitykset, kuten Lääketietokeskuksen Terveydenhuoltobarometri, kertovat kansalaisten olevan hyvinkin halukkaita hoitamaan asioitaan verkon välityksellä.

Oheisessa yhteenvedossa tärkeimpiä kohtamiani huomioita:

Digital divide on EU:ssa i2010-strategian yksi kantavista teemoista. Yksi näkökulma ’digital divide’ –problematiikkaan on runsaasti eri medioita käyttävät ryhmät, kuten seniorit ja vammaiset, joiden syrjäytyminen tietoyhteiskunnasta voi olla yksipuolista ajankulupalveluiden käyttöä. Ongelmana on, kuinka nämä ryhmät saadaan esimerkiksi sosiaalisen median piiriin rakentamaan paikallis- tai virtuaaliyhteisöjä.

Ikääntyminen sekä palveluntuotannossa että –kysynnässä oli myös keynote-puhujien huoli. Yli 65-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, itsekin olen silloin jo, no ’Elämä pelissä’ –testin mukaan vielä pelissä mukana. ’Ageing Well’ on motto.

eGovernment-strategiat

Oli kinnostavaa kuunnella kaupunkien eGovernment-strategioita: kyseessä oli isojen kaupunkien lähestymistapa sähköiseen asiointiin, mutta miksei pienempikin paikkakunta tarvitse selkeän suunnan.

Barcelonalla on kymmenen kohdan ohjelma, joita voisi kutsua arvoiksi, mitä seuraillen kaupunki rakentaa sähköistä asiointia. München on panostanut laajakaistan rakentamiseen kaupunkiin ja kaupungissa nähdään palveluiden seuraavan perässä.

Wienissä, ja on huomattava, että Itävalta kohosi Cap Geminin 2007 –julkishallinnon palveluvertailussa korkealle, nähdään strategia maan laajuisen poliittisen tahdon osoituksena. Strategian ja siitä seuraavien uudistusten on havaittu parantavan kaupungin ja sen tarjoamien palveluiden laatua. Better City Quality ja Better Service Quality ovat kaupungin iskulauseita. Palvelut on jäsennelty täsmällisesti ja niihin pääsy on helpottunut yhtenäisten koodivärien mukaisesti. Esimerkkinä Ingrid Goetzl kertoi, että puhelintiedustelut ovat vähentyneet 60 %:lla. Myös isäntäkaupungissa Haagissa on e-Government-strategia, joka pyrkii hyödyntämään web 2.0 –palveluita, ts. sosiaalista mediaa.

eHealth

Oli mielenkiintoista kuunnella Belgian sähköisen reseptin teoreettisen mallin esittelyä. Tässäkin on havaittavissa, että Suomessa on paitsi identifioitu, myös lähdetty määrätietoisesti toteuttamaan kriittisiä e-palveluita. Terveydenhuoltojärjestelmä on Belgiassa kokonaan yksityinen ja julkinen sektori ostaa palvelut, ja tämän prosessin sähköistäminen ei aina ole yksinkertaista. Terveydenhuollon palveluiden käyttöön vaikuttaa mm. yksilön sairasvakuutuksen kattavuus.

Ranskalainen Sesam-Vitale kehittää euroopanlaajuista terveyskorttia, jonka mainitaan olevan askel eurooppalaiseen kansalaisuuteen. Kortin ideana on se, että sen käyttäjä saa saman hoidon missä muussa järjestelmään kuuluvassa maassa esittämällä kortin. Terveyskortin etuina mainitaan sen rahallinen säästö, tiedot on tulevaisuudessa saatavissa yhteisestä rekisteristä, joten terveystietojen ajantasaisuus on mahdollinen etu, joskaan ei mitenkään lähiaikoina toteutettava, kun heijastelee asiaa Suomen vastaaviin kehittämisprojekteihin.

eGovernment

Bernhard Katzyn esittelemässä projektissa eGovRTD2020 on etsitty tietoyhteiskunnan tutkimusaiheita analysoimalla Yhdysvaltojen, Australian ja Euroopan kehitystä ja vertailemalla niiden vahvuuksia. Projektissa on tuotettu runsaasti mielenkiintoista aineistoa, ja tulokset on puristettu kolmeentoista tutkimusteemaan. Linkki projektin raporttiin

Tietoyhteiskunta ei vielä tietoisesti kovin runsaasti hyödynnä sosiaalisen median palveluita, mutta rinnalla tietämysyhteiskunta-keskustelussa käy sosiaalisen pääoman käsite, joka saattaa sopia paremmin julkissektorin toiminnan kannattavuuskeskusteluihin. Karsten Gareis esitteli tutkimusta, ja viittasi ICT:n mahdollisuuksiin kasvattaa sosiaalista pääomaa.

eGovernet-projekti pyrkii verkottamaan kansallisia eGovernment-hankkeita ja laajentamaan tutkimusta kansallisia tahoja yhdistäviksi. Mitä ilmeisimmin samat ongelmat koskettavat eGovernment-tutkimusta eri puolilla riippumatta maan hallintokulttuurista. Sessiossa puhuttiin toimialojen yhteistyöstä, tutkimuksen vaikuttavuudesta hallintoon sekä yritysten kanssa verkottumisesta.

Living Labs

Linving labs –ympäristöt ovat mielenkiintoisia kokeilualustoja sekä hallinnon, yritysten teknologian että palveluiden testaamiselle ja uusien toimintatapojen kehittämiselle. Living Lab –verkosto on kasvanut. Sessiossa kysyttiinkin, kuinka Living Lab –alueilla asuvien ja toimivien henkilöiden into ja motivaatio edelläkävijyyteen säilyy, kun tulee palvelun implementoinnin aika, ja aikanaan edistyksellisistä ratkaisuista tuleekin jokapäiväisiä.

Mobiilipalveluiden, eVoting ja eParticipation teemoista konferenssilla oli melko vähän esiteltävää, toki on kerrottava, että aiheet olivat esillä.

Loppupuheenvuoroissa hehkutettiin web 2.0 merkitystä myös eHallinnon palvelukseen: kansalaisen ja asukkaan aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja kannanotot, jotka otetaan nykyistä helpommin ja vaivattomammin huomioon, määrittävät tulevaisuuden kaupunkien sähköisen asioinnin tavoitteita. Näitä asioita pohtivat Haagin varapormestari Frits Huffnagel ja professori Valerie Frissen.

JuVerT

Olin tapahtumassa mukana esittelemässä työni alla olevaa JuVerTin projektia ja sen väliaikatuloksia. Kuten edellä esitin, eChallengessa oli eGovernment-sessio, jossa pohdittiin paitsi kaupunkien ICT-strategioita, myös akateemista tutkimus tästä näkökulmasta.

eChallenges 2008

eChallenges 2008 on avannut jo ’Call for Papers’ –kutsun, joka on auki 29.2.2008 saakka, ensi vuoden tapahtumaan Tukholmassa,. Lisätietoja menneistä konferensseisa löydät osoitteesta eChallenges 2008

ePractices

Tutkimustulosten ja pilottien julkaisemista varten ePractice.eu pitää yllä Journal-sarjaa, jossa keskitytään erityisesti eGovernment, eHealth ja eInclusion –teemoihin. ePractices-portaali
]]> <merja(DOT)taipaleenmaki(AT)uta(DOT)fi> Tue, 20 Nov 2007 12:29:52 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=5&postId=12
Tämänvuotinen tapaaminen osoitti, että suomalaisesta tietoyhteiskunnasta versoo hyviä käytäntöjä, joita voi esitellä mielenkiintoisina ja yhä edistyksellisinä myös kansainväliselle kuulijakunnalle. Konferenssin englanninkielisessä osiossa palvelupäällikkö Jussi Kiuru Destiasta kertoi paikallisista tieliikennepalveluista, joita rakennetaan yhteistyössä julkishallinnon ja yksityisen palveluntuottajan kanssa. Erinomaisena pilottina on Oulun seudun takseihin asennettu järjestelmä, jossa autot toimivat liikennetiedon kerääjinä ja lähettäjinä. Palveluesimerkkinä voisi mainita ruuhkat ja vaihtoehtoiset kiertotiet.

Väestörekisterikeskuksen mobiili identiteetti kiinnostaa kansalaista ja sähköinen henkilökortti kännykässä onkin kieltämättä mielenkiintoinen tavoite. Mobiilin tunnistautumisen ja allekirjoituksen käyttö vaikuttaa vaivattomalta, ainoa muistettava ovat kaksi nelinumeroista lukua, ja jotta ne muistaisi oikein, niitä tulisi olla tilaisuus käyttää usein. Rekisteripäällikkö Tuire Saaripuun sanoin, toivottavasti saamme pian runsaasti mobiilitunnistusta hyödyntäviä palveluita. Pallo on heitetty palveluntuottajille, eli julkis- ja yksityiselle sektorille ja muodikkaalle palveluliiketoiminnalle.

Vaihdoimme suomen kieleen kahvin jälkeen ja kuulijakuntamme pieneni hiukan, ilmeisesti Suomen ratkaisut kiinnostavat aidosti maamme rajojen ulkopuolella. Verohallinnon sähköinen verokirja oli voittajana World Summit Award Finland –kisassa 2006, joka oli osa Mindtrek Awards –kilpailua ja täten edusti Suomea kansainvälisessä kilpailussa 2007. Kilpailun järjestää European Academy for Digital Media. Ylitarkastaja Johanna Kotipelto Verohallituksesta esitteli verottajan sähköisen prosessin juohevaa etenemistä hallinnossa. Verottaja Suomessa hoitaa verovelvollisen puolesta paljon, ja myös organisaatio hyötyy prosessin sulavuudesta.

Suomi.fi on verkkoon koottu tietopaketti julkishallinnon palveluista aiheen- ja elämänkaaren mukaisesti ja täytyy myöntää, että useassa elämän kadunkulmassa palvelusta olisi ollut runsaasti hyötyä. Tästä lähin merkkaan palvelun suosikeihini. Tietoa koostetaan Suomi.fi:hin yhteistyökumppaneiden tietojärjestelmistä. Palvelu lähestyy nyt niin muodikasta mash-up –tarjontaa, jossa verkkopalvelu koostaa käyttäjälleen tätä kiinnostavaa tietoa. Toimittajatiimin päällikön Pirkko Romakkaniemen mukaan haasteena ovat nuoret käyttäjäryhmät, joille juuri olisi hyötyä valtiovarainministeriön kehittämästä ja ylläpitämästä Suomi.fi –palvelusta.

Sosiaalinen media sai oman streaminsa tämän vuoden Mindtrekissa ja kolmannen sektorin rooli julkishallinnon palveluissa varmasti on merkittävä juuri sosiaalisen median ratkaisujen kautta. Vanhempain, lasten ja nuorten netti ovat mielenkiintoisia palveluita, joissa keskustelijat saavat neuvoa huoliinsa. Vertaisauttajan rooli on vaikea ja vastuunalainen, niinpä sitä ei voikaan ottaa kuka tahansa. Suunnittelija Janne Telen Mannerheimin lastensuojeluliitosta näkee esimerkkeinä chat-palvelut, joissa asiantuntija on mukana moderoimassa keskustelua, tärkeinä palveluina, joita tulisi edelleen kehittää käyttäjien toiveiden mukaisesti.

Seuraavana päivänä, torstaina 4.10. projektipäällikkö Mia Toivanen Net Effectistä otti ruorin ja moderoi strategisen päivän varmaotteisesti. Mia Toivanen on väitellyt Tampereen yliopistossa kunnallispolitiikan alaan liittyen aiheesta
’ Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen kunnissa’ vuonna 2006 ja tuntee paikallishallinnon verkkopalveluiden kehittämisen kentän hyvin. Hän toi kansallisen strategian keskusteluun mukaan myös tutkimuksen, jota varmasti tehdään, seurataan ja hyödynnetään, mutta onko tutkimus osa digitaalisen median tuotekehittelyä?

Menneillään olevaa ’Arjen tietoyhteiskunta’ –strategiatyötä valotti Päivi Antikainen, joka työskentelee neuvottelevana virkamiehenä liikenne- ja viestintäministeriössä. Esityksessään hän kertoi, että muotisana ubiikki tahdottiin korvata termillä, johon suomalainen voi tarttua. Ohjelman taustalla ovat Vanhasen 1. hallituksen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ”Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi ja valtioneuvoston periaatepäätös tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosille 2007-2011. Ohjelma toteutetaan erityisen neuvottelukunnan tänä syksynä ilmestyvän toimintaohjelman avulla.

Projektipäällikkö Marjukka Saarijärvi KuntaIT:stä kertoi paitsi KuntaIT:n tavoitteista, myös kehittäjäverkostojen yhteistyöstä. Kehittäjäverkostot ovat keränneet yli 150 sähköisen asioinnin kehitysideaa eri toimialoilta, esimerkkinä ’Hyvinvointiasema’ ja ’Kasvatuskumppanuus’. Ideat versovat konsepteiksi, edelleen palveluiksi ja mahdollisesti laajalti kansallisiksi käytännöiksi. KuntaIT on valinnut toimintatavakseen mielenkiintoisen kuntien edustajien välisen vapaaehtoisen yhteistyön, jonka soisi jatkuvan ja tuottavan tuloksia. Myönteistä on juuri mahdollisuuksien tarjoaminen yhteistyölle.

Allekirjoittanut kertoi menneillään olevasta selvityksestä, jossa kartoitetaan julkishallinnon verkkopalveluiden tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarvetta ja merkitystä yliopistoissa esitellen JuVerT-projektin väliaikatuloksia. Niiden mukaan tutkimuksella on paikkansa, ja tämä väite perustuu mm. eGovernment-strategioiden vähäisyyteen, hankekokemuksiin ja vaivattomiin ehdotuksiin, joita teemahaastatteluissa sain haastateltaviltani. Loppuraportti julkistetaan joulukuussa 2007.

Konferenssin esitykset ovat nähtävissä Mindtrekin sivuilla osoitteessa http://www.mindtrek.org

]]> <merja(DOT)taipaleenmaki(AT)uta(DOT)fi> Tue, 09 Oct 2007 09:53:59 +0100 http://wiki.kuntait.fi/tiki-view_blog_post.php?blogId=5&postId=11
Aamulehti on kuitenkin verestänyt asian ministeri Suvi Lindenin lausunnon pohjalta, jossa tämä ihmettelee, miksi Virossa nettiäänestys onnistui kaksissa viime vaaleissa, mutta Suomessa ei. Viron mallissahan äänestys on onnistunut etäältä ja äänensä on voinut osoittaa toisin vielä äänestyspäivänä uurnalla.

Viron verkkoäänestysaktiivisuudesta en ole onnistunut saamaan yksiselitteistä näkemystä, toinen lähde vähättelee nettiäänien määrää, toinen kertoo sen olleen merkittävä. Tosiasia kuitenkin on, että Virossa mahdollisuus pilotoitiin kunnallisvaaleissa 2005, ja parlamenttivaaleissa 2007 järjestelmä vakiintui nettiäänimäärän ollessa 3,4 % äänioikeutetuista. Viron mittakaavassa puhutaan 30 000 äänestä. Todennäköisesti mahdollisuutta käytetään yhä laajemmin seuraavissa vaaleissa, kun tienraivaajat ovat esimerkillään vakuuttaneet itseään konservatiivisemmat henkilöt.

Viron nettiäänestys perustui sähköiseen tunnistukseen, kansalaisvarmenteeseen, joka on sähköisessä henkilökortissa käytössä n. 60 % virolaisista, maksutta. Lukijalaitteita toki kovin moni ei omista, eli tilanne on siltä osin sama kuin Suomessa. Suomessa tekniset valmiudet nettiäänetykseen ovat olemassa HST-kortin ja VETUMA-palvelun kautta, mutta periaatteelliset ja lainsäädännölliset seikat ovat vielä sopimatta.

Aamulehden verkkokirjoittelussa aktivoituneet kansalaiset pohtivat mm. pankkitunnisteiden äänestyskäytön etiikkaa ja HST-kortin käytön kömpelyyttä. Samoin otetaan esille äänensä myyvät, joten monenkirjavaa keskustelua asian tiimoilta on odotettavissa.

Kuitenkin äänestysaktiivisuuden kasvattaminen on joka vaalien teema, ja puolueiden keinot kerätä kannattajakuntaa vaalilupauksilla ovat toisinaan jopa mielenkiintoisen kauaskantoisia, kuten keskustelu tasa-arvotuposta. Puolueille voisi olla varsin tuloksellista tarjota kansalaisille vaivaton äänestämisen väylä.

Meitä nostalgisia varmasti riittää nostamaan äänestyspäivä arjen yläpuolelle ja pitämään ovensuukyselyt valideina, sillä niin kauan kun olen voimissani, käynen lähikoululla äänestämässä.

Kirjoituksen lähteinä ovat olleet:

Aamulehti keskustelu avaus 28.8.2007: Viron nettiäänestys sopisi malliksi Suomen vaaleihin

Aamulehti: Kansan enemmistö kannattaa nettivaaleja 26.8.2007

Digitoday 12.10.2005

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007

Tekniikka ja Talous: Jäykät perinteet jarruyttavat nettiäänestystä 15.3.2007
]]> <merja(DOT)taipaleenmaki(AT)uta(DOT)fi> Tue, 28 Aug 2007 11:13:06 +0100